Joukko hankasalmelaisia miehiä ja naisia kokoontui 22.7.1957 keskustelemaan. Tilanteessa oli työttömyyttä, oli vähän tiedossa mahdollisesti rahaakin sekä oli Hankasalmella, Keski-Suomessa ja muuallakin tyttöjä ja naisia joilla ei jostakin syystä ollut mahdollisuutta hankkia sellaisia ammattitaitoja ja tietoja että he voisivat esim. kotona tekemällä hankkia lisätuloja jotka monasti ovat kovasti tarpeen. Sekä tekemään kotiinsa ja itselleen hyödyllistä, kaunista ja tarpeellista.
Tätä asiaa kehittämään ja eteenpäin viemään järjestö. Näin päätettiin perustaa Hankasalmen Kotiteollisuusseura ry. Ja siitä se toiminta alkoi. Kulkulaitosten ja yleisten töiden Ministeriöstä oli tiedossa rahaa työllistämiskurssien järjestämiseen, mutta ohjeita eikä mallia ollut, koska tällaisia kursseja tai vastaavia ei ollut. Mutta koko homman alulle panija, emäntä Maija Kauppinen hankki tiedot ja näin ensimmäiset työllisyysvaroin järjestetyt kurssit koko Suomessa oli kudontakurssit Saksalansaaren tyhjäksi jääneellä kansakoululla. Kurssi oli Kuopion Kotiteollisuuskoulun alainen. Oppilaita oli 16.
Mutta ennenkuin tähän päästiin, piti hankkia kaikki kankaiden kudontaan tarvittavat välineet ja koska kurssilaisia oli etänpääkin oli hankittava kaikki sisäoppilaitokseen tarvittava kalusto, haloista öljylamppuihin ja lusikkaan asti. Ministeriö maksoi kalustosta vuokraa 30% hankintahinnasta vuosittain. Paljon alkuun saatiin esim. Kangaspuita lainaksi, jonkun verran pieniä lahjoituksia.
Ensimmäinen keittäjäkurssi pidettiin Niemisjärven Rusilassa. Sitten saatiin käyttöön tyhjäksi jäänyt Raatisen koulu. Viimeiset vuodet keittäjäkurssi toimi vanhalla lääkärintalolla, jossa on nyt lasten päiväkoti. Kaikkiaan tämä kurssi toimi 16 vuotena, 9 kk ja 24 tyttöä.
Työllisyysvaroilla järjestettiin kudontakurssia eri paikoissa. Samoin pukuompelukurssi toimi Paanalan koululla. Näilla kahdella kurssilla oli kummallakin 16 oppilasta. Siis 56 oppilasta, 4 opettajaa, muuta henkilökuntaa 4-5, joten toihan se verotuloja kuntaan ja muutakin elämää. Viimeisinä vuosina raha tuli Työvoimaministeriön kautta.
Kotiteollisuusseuran toiveena oli saada kurssikeskus Hankasalmelle, mutta kunnan päättäjät eivät olleet kypsät näin suureen asiaan, niinpä kurssitoiminta siirtyi vähin äänin Keuruulle perustettuun kurssikeskukseen.
Vaikka seuran näyttävin rooli onkin ollut toimia aikuiskoulutuksen edelläkävijänä paikkakunnalla, on se antanut merkittävän panoksen kädentaitojen ja -tuotteiden kehittäjänä. Seura järjesti kilpailun Hankasalmi-raanun löytämiseksi. Se onnistui ja Hankasalmen kansallispukukin koki uuden tulemisen kurssien myötä. Kutomakurssilla kudottiin kangas ja pukuompelukurssilla ommeltiin pukuja.
Sitten on mainiona lahja- ja matkamuistoesineenä ollut Hankasalmi-nukke, jota myydään ja valmistetaan jatkuvasti. On kaunis leipäkoriliina, jossa on myöskin Hankasalmen perinteisiä värejä. Sitten on luku erikseen Hankasalmi-huivit, jotka ovat lyöneet itsensä läpi. On iso huivi, villainen, joka oli kirkkomatkalla emännän hartioilla, mutta rotinalahjana myöskin käytetty. On suunniteltu Hankasalmelaiselle miehelle juhla-asu. Aivan luku erikseen on ne monet näyttelyt, juhlat ja retket.
Seuran toiminta on ollut antoisaa ja mielekästä. Ei ole ollut tarkoitus kasvattaa pankkitiliä, vaan mahdollisuuksien mukaan kehittää kotiteollisuutta ja nimenomaan luoda uutta ja arvokasta. Kaikki suunnitelmat eivät ole toteutuneet, mutta uutta on aina muhimassa.
Helvi Tarvaisen muistelmat 9.1.1995
Hankasalmen kotiteollisuusseura 