Kuukauden kansallispuku

Joulukuun kansallispuku

Hankasalmen kansallispukuKolme-Hankasalmen-pukua.JPG

”Olen Hankasalmella syntynyt ja asunut koko elämäni ajan. Siksi juuri tämä puku on ainoa oikea valinta. Kankaat sekä huivi on kudottu 1980-luvulla, hame- ja liivikankaan kutoi työharjoittelija ohjauksessani. Paita ja liivi sekä tasku on ommeltu Katriina Oksasen ohjauksessa, tykkimyssy Leena Sipilän IMG_20171201_131517.jpgohjauksessa Jyväskylässä. 

 

1990-luvulla hame piteni ja leveni sekä tuli esiliina; nämä tein silloin. Myssyn kirjonnassa sekä pitsin nypläyksessä sain apua asiantuntijoilta. Käytän pukua n. 3—4 kertaa vuodessa eri tapahtumissa. ”

Aino Aho

Ylemmässä kuvassa Hankasalmen kansallispuvut 1930– ja 1980-luvuilta sekä vuodelta 2006 (ns. tarkistettu Hankasalmen kansallispuku). Henkilöt kuvassa Mirja Makkonen (vas.), Aino Aho, Leena Jäntti


Marraskuun kansallispuku

”Halusin itselleni juhlapuvun, ja päätin tehdä Keski-Suomen kansallispuvun vuonna 1987. Valitsin tuon puvun, koska se miellytti minua, ja puvun mallia oli juuri tarkistettu. Hame- ja liivikankaat kudoin Niemisjärven kudontapiirissä, ja puvun ompelin Leena Kauppisen ohjauksella. Pukuani olen käyttänyt erilaisissa perhejuhlissa. ”

Maija Pietiläinen


Lokakuun kansallispukuRiitta-Antrea1.jpg

”PUKUNI ON KARJALAINEN, VAIKKA OLEN KESKISUOMALAINEN.

Kudoin kankaan ja valmistin puvun kotiteollisuuskoulussa.

Tarve omistaa kansallispuku oli innostukseni kansantanhuun. Viimeinen
tanhuesitys oli museokylän pihassa vuonna 1989, kun Aulikki Seppälä
ohjasi ”vanhojen tanhut”. Nuorin tanhuuja oli 50 vuotta. ”

 

Riitta Manninen


Syyskuun kansallispukuMaarit2.jpg

”Olen kotoisin Sysmästä. Äitini teki minulle Helmi Vuorelman kankaista Itä-Hämeen eli Hartolan kansallispuvun. Silloin ei ollut vielä Sysmällä omaa pukua. Sysmä kuuluu alueellisesti Itä-Hämeeseen, joten se oli kotiseutuni puku. Vuosi, jolloin sain puvun, oli 1968. Tein pukuun itse revinnäiskoristelun paidan kaulukseen ja hihoihin. Sama puku oli jo silloin äidilläni ja hänellä on pukuun kuuluva tykkimyssy, jota olen joskus lainannut.”

 

Maarit Puttonen

 


Elokuun kansallispuku

KUOPION SEUDUN KANSALLISPUKUIMG_1089 (1).JPGKuopio (1).jpg

”Kuopion seudun naisen kansallispuku on hyväksytty vuonna 1989. Pukumalli on pohjoissavolainen ja edustaa 1800-luvun alun kansannaisen pukeutumista.

Heti mallipuvun valmistuttua, kun puvusta oli ohjeet saanut, aloimme tehdä omia pukujamme Kuopion Tanhuujissa. Puuvillaa ja pellavaa olevat kankaat kudoimme käsityökeskuksessa, ja puvut ompelimme Tuula Murron ohjauksessa. Kokoonnuimme talviaikaan lähes joka toinen sunnuntai pukutalkoisiin.

Puku on minulle läheinen, sillä se edustaa omaa synnyinseutuani. Puvun tyypillisen puuvillaisen ruutuhuivin esikuva on Rautalammin museossa. Tuon esikuvahuivin pohjalta tein ohjeet ja kudoin huivin kansallispuvun mallipukuun sekä omaan kansallispukuuni opiston opinnäytetyönä vuonna 1992 silloisessa Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiassa.”

Ritva Hänninen


Heinäkuun kansallispuku

YLÄ-SAVON KANSALLISPUKUIMG_45771 (1)

”Olen saanut tämän kansallispuvun mieheni tädiltä. Minusta tämä puku on kaunis. Ja onhan tämä minun kotiseutuni puku – syntymäkotini oli Rautavaaran kunnassa Ala-Luostan kylässä.”

Ulla Linkotie, Venekoski

Ylä-Savon naisen kansallispuvun ovat koonneet Tyyni Vahter ja Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto vuonna 1948.

PAITA

– Paidan pystykauluksen reunapäärme on kiinnitetty reikäompeleella.

HAME

– Hameessa on tummansinisellä pohjalla punaisia, keltaisia, vihreitä, ruskeita ja harmaita raitoja. Hame laskostetaan ja laskoksia ei prässätä.

ESILIINA

– Valkea esiliinan helmapäärme kiinnitetään reikäompeleella.

TASKU

– Tasku on liivikangasta. Keskellä taskua on hamekankainen raita ja reunat huolitellaan sinisellä kaitaleella. Tasku kiinnitetään poimitulla sini-valko- punaisella pirtanauhalla.

LIIVI

– Liivi on sininen ja kiinnitetään edestä napeilla. Takana on körtit eli vollit.

RÖIJY

– Röijy on samaa sinistä kuin hame ja liivi ja sitä reunustaa sininen kaitale. Takana keskisaumassa ja leikkaussaumoissa on laskoksia.

PÄÄHINE – Aikuisen naisen päähine on tykkimyssy. Vaaleansinisellä silkkikankaalla päällystetyssä tykkimyssyssä on ketjupistoilla tehtyjä kukka-aiheisia kuviota. Tykkipitsi on nyplättyä tai tehdastekoista tyllipitsiä. Tytöt käyttävät tummansinistä silkkinauhaa.

KORU

– Pukuun kuuluu pieni hopeasolki.

MUUTA

– Pronssinen avain ja avainkokka kiinnitetään hameen vyötärölle.

SUKAT

– Puvun kanssa käytetään valkoisia sukkia.

JALKINEET

– Jalkineina käytetään joko mustia kenkiä tai lipokkaita.


Kesäkuun kansallispuku

IMG_6194.JPG

Jurvan kansallispuku on kansallispukuharrastajien 1920-luvulla suunnittelema ja Tyyni Vahterin 1930-luvulla täydentämä. Pukua möi Helvi Vuorelma Oy, ja tämä puku on tilattu sieltä 50-luvulla.

Puvun omistaja hankki puvun 17-vuotiaana vuonna 1958. Hän harrasti kansantanssia ja tarvitsi pukua esityksiin. Tyttökaverinsa kanssa he kumpikin päätyivät valitsemaan Jalasjärven puvut. Tuo kansallispuku miellytti heitä, sillä se oli kaunis ja värikäs. Omistaja on pitänyt pukuaan kansantanssiesitysten lisäksi erilaisissa juhlissa, mm. häissä. Sitä on myös lainattu tuttavien käyttöön.
Jalasjärven naisen kansallispuku vuodelta 1958. Esillä omistajan
tarina puvusta sekä tutkittua tietoa kansallispuvuista. Avoinna
kirjaston aukioloaikana. Järjestää: Hankasalmen Kotiteollisuusseura
ry.

 

Kuukausittain vaihtuva pikkunäyttely esittelee kansallispukuja eri
puolilta Suomea. Avoinna kirjaston aukioloaikana.

IMG_45771 (1).jpg

Mainokset