Morsiamen aitta sota-aikana

original_326489_2336a1d31ab44c8aa3726c2d08c2d05f

 

 

 

 

 

 

 

 

Näyttely Hankasalmen museokylän vaateaitassa 13.6. – 13.8.2013IMG_6779

Aittanäyttelyssä taidenuket ovat kokoontuneet vuoden 1940 Lottien kanttiiniin. Nuket ovat Soile Aartialan käsialaa ja aihe on saatu suvun vanhasta valokuvasta.

Aitta on Ritalan talon aitta vuodelta 1859. Ritalan tila on Venekosken Viitalahdella.

Aittanäyttely koostuu kolmesta osasta.

 

1.. On sotakesä. Aitassa asuu talon nuorikko pienen lapsensa kanssa. Mies on rintamalla. Nuorikko on koonnut aittaan lähes koko omaisuutensa: mustan hääpuvun, vaatteita, kodin tekstiilejä, puhdetöitä rintamalta, vähäiset huonekalut. Tekstiileissä on paljon sillakudonnaisia. Silla on selluloosasta valmistettua lankaa tekstiilien kudontaan. Tekstiilipula oli kova koko sota-ajan. Kotimainen villa kattoi vain 10 % tarpeesta. Sota esti puuvillan, tekstiili- ja kenkäraaka-aineiden tuonnin. Tekstiilisäännöstely alkoi 1940. Maahan ei tuotu lainkaan puuvillaa vuonna 1942. Villalumppua kerättiin. Aitan lattialla onkin arvokas Piilolan talon kokoelmista lainattu elegantti lumppumatto.
Rintamalla miehet tekivät rauhallisina aikoina puhdetöitä. Näyttelyssä on puhetyöarkku ja katajainen pytty vuonna 1943 Kannaksella tehtynä sekä koristeellinen tuohirasia.IMG_6770

Orsilla roikkuu sota-ajan lasten vaatteita.

Pärekoppakehdossa vauvaa tuuraa autoilija Turusen puretun talon vintiltä löytynyt ”Turusen tyttöjen” nukke.

Sota-aikaan oli paljon väkeä liikkeellä, evakot, muita kodittomia, matkalaisia. Mm. Hallan tuvassa saattoi yöpyä yli 30 ihmistä.

Aitoissa asuttiin aikaisesta keväästä lokakuulle saakka syksyllä. Aitta antoi nuorikolle hiukan yksityisyyttä työntäyteisten päivien päätteeksi.

(Valokuvissa häät kotipihoissa kesällä 1943. Musta morsian Helmi Makkonen os. Hänninen (1914-1986) ja Olli Makkonen (1912-1981), valkoinen morsian Birgit os. Sinikangas ( s. 1923) ja Mauri Makkonen (1920-1989). Samassa hääjuhlassa piti vihkiä avioliittoon myös sulhasen sisko, mutta hänen sulhasensa ei päässyt rintamalta omiin häihinsä. Heidän häitä vietettiin myöhemmin samana vuonna, mutta niissä juhlissa morsian oli kyllä pukeutunut valkoiseen hääpukuun, mutta vieraat mustiin asuihin, sillä perhettä oli kohdannut suru. Morsiamen veli oli kadonnut sodassa.

Sota-ajan lehtiä voi selailla ja samoin julkaisuvihkosta, jossa Veli-Matti Häkkinen kertoo Hankasalmen lottatoiminnasta.IMG_6774

Taidokkaat valkokirjontatekstiilit on museolle lahjoittanut Tarja Pietiläinen ja ne on tehnyt Albertina Pietiläinen (os. Hokkanen Aseman synt. Ylätalossa, ent. Viinikainen 1847-1921).

Kiitos: Piilolan talo, Sirkku Ylönen, Leena Kauppinen, Irene Viinikainen, Riitta Korhonen. Soile Aartiala

 

2.. Nukkenäyttely

Kanttiini 1940

Sota-aikaan rautatieasemilla oli kanttiineja, joissa lotat huolehtivat evakoiden muonittamisesta. Nähtävillä oleva kanttiini pohjautuu valokuvaan Jyväskylän rautatieasemalla 1940. Muonituslottana on Martta Aartiala (os. Pöyhönen 1918-2011) Hankasalmelta. Poliisit olivat kanttiineissa ohjaamassa. Poliisina on Onni Aartiala (1910-1984, Laukaa, Kangasniemi). Nuoret pojat, jotka eivät vielä päässeet sotarintamalle, auttoivat lottia. ja tässä kuvauksessa kantamalla hella- ja uunipuita. Kanttiinissa viipyy myös nuori raskaana oleva evakkoäiti kahden lapsensa kanssa. Nukkekuvaelman on toteuttanut Keski-Suomen Nukketaiteilijat Jyväskylän 175 vuotta juhlanäyttelyyn Keski-Suomen museoon 2011. Nukkeosuuden ovat tehneet Pirkko Järvinen ja kesähankasalmelainen Soile Aartiala. Päät ovat itsemuotoiltu posliinista, nukkien vartalot rautalangasta, kankaasta ja tekstiilivanusta, vaatteet on ommeltu vanhoista vaatekankaista sota-ajan mallien mukaan. Poliisi- ja lottamerkit on tehty posliinista ja maalattu käsin. Merkkien esikuvina olivat Martta ja Onni Aartialan merkit.

Kiitos Soile Aartiala.

 

3.. Sota-ajan leikit
Sodan aikana aikuisilla oli hyvin vähän aikaa lapsilleen.IMG_6776
Heidät kasvatettiin kuriin, nuhteeseen ja selviytymään yksin sekä työhön. Lapsia ei juurikaan kehuttu. Koulun käyntiä ei pidetty tärkeänä. Suomi oli aineellisesti hyvin köyhä. Myös vaatteista oli puutetta, kekseliäisyyttä sen sijaan oli.

Lapset leikkivät piilosta, maja- ja sotaleikkejä, hyppäsivät narua, pelasivat palloilla, kävyt, kaarna ja oksat muotoutuivat leluiksi, nukkeleikit olivat suosittuja. Lapset leikkivät myös sankarihautajaisia.

Aittaan on koottu leikkivälineitä ja joitakin vaatteita, joilla museon lapsivieraat saavat leikkiä: lankapalloja entisen Halttulan koulun jäämistönä, mollamaija, pärrä, pieniä tuohiastioita jne.

Sota-ajan kirjallisuusvinkeitä kiitos Hankasalmen kirjasto.

 

Järjestäjät: Hankasalmen kotiteollisuusseura, Soile Aartiala ja Hankasalmen kotiseutuyhdistys

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliin: Morsiamen aitta sota-aikana

  1. Nimetön sanoo:

    Tosi hieno,kiva tarina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s