Nuorukaisen aitta kuusikymmentäluvulla

Nuorukaisen aitta kuusikymmentäluvulla, urheiluharrastuksia ja ammattihaaveita

Kuvitteellinen tarina, joka perustuu todellisiin tapahtumiin sodan jälkeisessä maaseutukunnassa.

Viime kesän näyttelytarina jatkuu. Nyt aitassa viettää kesäänsä Juhani, sotalesken poika. Äiti asuu vuokra-asunnossa kirkonkylälle valmistuneessa Matkahuollon rakennuksessa. Siellä hän jatkaa ompelutöitä ja työskentelee kahviossa. Juhani on kesätöissä sodassa kaatuneen isänsä vanhempien maatilalla. Hän on ollut jo vuoden ammattikoulussa sähköasentajalinjalla ja vahvana nuorena miehenä auttaa tilan hoidossa.

Vapaa-ajalla Juhani harrastaa yleisurheilua. Hän on voittanut piirinmestaruudet 800 metrin juoksussa ja keihäänheitossa. Hänen suurin idolinsa on keihäänheittäjä Pauli Nevala, joka voitti kultaa Tokion Olympiakisoissa 1964. Ikimuistoiset kisat Juhani kuunteli radiostaan.
Radiosta kuuluu selostusta kisoista ja seinällä on pari kuvaa Nevalasta. Nimikirjoituksella varustettuja aarteita. Teuvan Rivakkaa edustava Nevala on käynyt kilpailuissa myös Keski-Suomessa.

Aittaankin on jo vedetty sähköt ja Juhanilla on kaikenlaisia sähkölaitteita parranajokoneesta levysoittimeen. Sen hän on rakentanut ihan itse. Äänilevyjäkin pitää olla. Ajan suosikkeja ovat mm. Olavi Virta ja Reijo Taipale.

Juhani viettää viimeistä huoletonta, vaikkakin kiireistä, poikamieskesää maaseudun rauhassa. Vuoden kuluttua hän valmistuu ammattiin ja morsiankin on jo kaupungista löytynyt. Sähkölaitokselle otetaan töihin uusia asentajia ja Juhaniakin odottaa varma työpaikka, kunhan vain löytyisi asuntokin.

“Morsiamen aitta” on nyt nuoren miehen käytössä. Hän on tulevaisuutta ajatellen ostanut joitain uusia huonekaluja kiertävältä kauppiaalta, kuten tiikkisen, matalan piirongin ja rottinkisen lepotuolin. Mikko-Markkinoilta Juhani osti seinävaatteen jossa keskieurooppalaisessa maisemassa peurat käyskentelevät metsälammen rannalla.
Juhanilla on Hangan-lavan tanssi-iltoja varten vaalea pikkutakki, jonka alle hän pukee verkkoaluspaidan ja Dacron-kauluspaidan sekä kravatin. Asun täydentää ruskeat Teryleenihousut ja rennot, ruskeat nahkakengät. Tukkaan vielä sipaisu Brylcreemiä ja hajusteeksi Menneniä.

Vaikkapa Maamiesseurantalon elokuvailtoja varten hänellä on raidallinen pusakka. Alle polyesterinen poolopaita. Tähän asuun käy farmarikankaiset vapaa-ajan housut sivutereellä. Jalkaan mukavat tennistossut eli tennarit.
Urheiluasuna on Hankasalmen Hangan verryttelypuku sekä punainen tuulipuku, sekä jaloissa Karhun valmistamat lenkkeilykengät ja Adidaksen käsinvalmistetut piikkikengät. Mustia hiihtohousuja ja neule-pulloveria passasi kesällä käyttää vaikka Varnes-Hippoksen raveissa tai kyläreissulla.

Ajan henki vaatteissa oli helppohoitoisuus ja mukavuus. Polyesteristä valmistettiin eri nimikkeillä, kuten Teryleeni, Dacron ja Crimplene, joustavia ja kuosinsa pitäviä pese ja pidä -asuja.

Huippuunsa mukavuutta kehittelivät urheiluasujen valmistajat kuten esim. Suomen trikoo ja Karhu. Trikoo-verryttelyasussa saattoi hyvinkin mennä kalaan tai kylään. Aitassa on myös Juhanin urheiluvälineitä: puinen ja metallinen keihäs. Metallikeihäillä kilpailtiin kansainvälisissä kisoissa 1950-luvun loppupuolelta lähtien, vaikka puisiakin keihäitä vielä valmistettiin vuosikymmenen loppuun asti. Kiekkokin on vielä puinen. Painonnostopuntit on valmistettu Lievestuoreen valimolla.
Urheiluvaatteet ovat Hankasalmelaisen juoksijan Ilpo Matilaisen (1944-1987) jäämistöstä.
Muut vaatteet, urheiluvälineet, tavarat ja tekstiilit ovat Piilolan-tilan kokoelmasta.

Näyttelyn suunnittelu ja toteutus
Hankasalmen kotiteollisuusseura ry.
Sirkku Ylönen

Klikkaamalla kuvaa saa sen isommaksi.